Kilpailukykyohjelma

KEHITÄ KILPAILUKYKYÄ PYSYVÄSTI

KANSALLINEN KILPAILUKYKYOHJELMA 2017–2019

 

Lue koko ohjelmasuunnitelma tästä linkistä.
 

TAUSTAA

Suomessa on talouskasvun käynnistämiseksi saatu viime vuosina aikaan muutamia poliittisia sopimuksia, joilla palkkoja, työaikoja, eläkeikää, jne. on hieman muutettu kustannuksia laskevasti. Näiden vaikutukset heijastuvat organisaatioiden kilpailukykyyn kuitenkin niin hitaasti, että Suomi putoaa talousrankingeissa edelleen. Työmarkkinatoimien lisäksi yritykset ja julkiset organisaatiot tarvitset apua kestävään kilpailukyvyn parantamiseen.

Suomen asema on hiipunut myös kansainvälisissä laatututkimuksissa. Ne osoittavat, että meillä ymmärretään laatu liian suppeasti vain valmistamisen laaduksi – tuotteen tai palvelun laaduksi.

Suomalaiset yritykset saavat verrokkimaita heikommat arvosanat erityisesti asiakasymmärryksellä ja kumppaniverkostojen johtamisessa. Lisäksi toiminnan ja prosessien kehittäminen kustannuksia laskevasti on riittämätöntä. Sähläys ja virheet pääsevät kasvamaan. Näistä kilpailukyvyn heikkous pohjimmiltaan johtuu.

Kilpailukyvyn ja laadukkaan toiminnan yhteyttä pitää vahvistaa. ASQ Global State of Quality -tutkimukseen Suomessa vastanneista organisaatioista vain puolet seuraa laatutoiminnan suoria taloudellisia vaikutuksia liiketoimintaan, kuten lisääntynyttä liikevaihtoa tai vähentyneitä kustannuksia. Tutkimuksen luokittelemissa maailmanluokan organisaatioissa 80 prosenttia seuraa niitä.

ASQ:n (American Society for Quality) tutkimuksen mukaan Suomi on paljon verrokkimaitaan jäljessä. Meillä ei palkita laatutyöstä koko organisaatiota, ei käydä laatupoikkeamia henkilöstön kanssa riittävästi läpi tai seurata laatutoiminnan vaikutuksia taloudelliseen menestykseen eikä rakenneta sitoutuneita toimittajaverkostoja. 

Paradoksaalista on se, että suomalainen yleisö kyllä havaitsee puutteet työn ja palvelun laadussa. Työpsykologit kertovat, että jokaisen työntekijän keskeinen haave on, että työ sujuisi. Sujuvuus tai sujumattomuus johtuu prosesseista. Siinä ympäristössä kustannusleikkaukset eivät kehitä kilpailukykyä pysyvästi.

Tilanne on heikoin ja kehityspotentiaali suurin pk-yrityksissä ja pienissä julkisissa organisaatioissa. Suurista yrityksistä ja suurista julkisista organisaatioista monet kehittävät toimintaansa ja johtamistaan systemaattisesti.



KEHITYSOHJELMA YHTEISTYÖNÄ ERI TAHOJEN KANSSA

Suomen tilanteesta johtuen on Suomen Laatuyhdistys ry yhdessä Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa valmistellut Kehitä kilpailukykyä pysyvästi -kehitysohjelman, joka on hyvin konkreettinen toimenpide-ehdotus Suomen kestävän kilpailukyvyn kehittämiseksi, suunnattuna erityisesti PK-sektorille.

Konkreettinen ja tuloksekas toimintaehdotus tässä ohjelmassa on Lean-seteli, joka mukailee Tekesin Innovaatio-setelin toimintaperiaatteita. Lean-setelin jakelutienä toimisi Tekes, jonka Innovaatiosetelistä on jo hyviä kokemuksia. Tekesillä on valmius ja tahtotila ottaa uusi rahoitusmalli käyttöön.

Kehitysohjelmaa olemme esitelleet aktiivisesti ja laajasti eri tahoille ja saaneet positiivisen ja kiinnostuneen vastaanoton. TEM ja Tekes ovat lupautuneet mukaan toteuttamaan kokonaisuutta, TEM on mukana  Työelämä 2020 -hankkeen kautta, jonka jäsenistöön kuuluvat mm. EK, SAK, Kuntatyönantajat, STTK, Akava, Suomen Yrittäjät, Työterveyslaitos ja Tekes.

Olemme käyneet keskustelemassa ohjelmasta mm. Paltan, Teknologiateollisuuden, Perheyritysten liiton, EK:n, SAK:n, STTK:n, Akavan, Suomen Yrittäjien ylimmän johdon kanssa, sekä erikseen oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin kanssa ja he kaikki ovat lupautuneet tukemaan hankettamme.

 

MEILLÄ OLISI TARVETTA RAHOITUSINSTRUMENTILLE, JOLLA PK-SEKTORIN YRITYKSET VOISIVAT OTTAA KÄYTTÖÖN ESIMERKIKSI LEANIA JA VIEDÄ PROSESSIEN KEHITTÄMISTÄ KOKONAISIIN TOIMINTAKETJUIHINSA

Kauppalehdessä 2.3.2017 kirjoitetaan aiheesta, artikkeliin voi tutustua tästä linkistä.

TUTUSTU  SUUNNITELMAAN YLLÄ OLEVASTA LIITETIEDOSTOSTA.

 

Annan mielelläni lisätietoja!

 

Tani Järvinen, toimitusjohtaja
tani.jarvinen@laatukeskus.fi
puh. 040 844 5767